Kreikankilpikonna – lajiesittely

Kreikankilpikonna jaetaan  tällä hetkellä kolmeen alalajiin. Niin sanottu itäinen alalaji, Testudo hermanni boettgeri elää Balkanin niemimaalla (Kreikka, Bulgaria, Jugoslavia, Euroopan Turkki, Romania ym.) ja on alalajeista yleisin.
Läntinen alalaji Testudo hermanni hermanni, elää kapealla alueella ympäri Italian rannikkoa, Baleaareilla, sekä pienillä alueilla Espanjan koillis/itärannikolla sekä etelä-Ranskassa. T.h.hermannion itälajia huomattavasti harvinaisempi myös lemmikkimarkkinoilla.

Näiden kahden alueen välistä, Kroatian rannikolta on luokiteltu omaksi alalajikseen kreikankilpikonnapopulaatio, joka on nimetty Testudo hermanni hercegovinensis-nimellä.

Kuvasarjat näiden kolmen alalajin tunnistukseen löytyy Shelled Warrior’s-foorumilta

Kreikankilpikonnan alalajit ja taksonomia on koko ajan tutkimuksen ja keskustelun alla, joten muutoksia saattaa lähivuosina olla luvassa.

Kreikankilpikonnan levinneisyysalue

Kuva: Wikipedia

Yleisesti kreikankilpikonnat ovat pienehköjä/keskikokoisia, Etelä-Euroopasta kotoisin olevia maakilpikonnia. Kilpi on matala ja leveä sekä vatsakilpi yhtenäinen ja jäykkä.  Hännänpäässä on sarveispiikki eikä takareisissä ole kannuksia, ns. reisituberkkeleita.

T. h boettgeri koiras on suoralta kilvenpituudeltaan (SCL) 18-20cm ja naaraat max. 26,5cm. Kilven pohjaväri on vihertävän rusehtava ja siinä on epämääräistä ja jopa hailakkaa mustaa kuviointia. Vatsakilven kaksi tummaa pitkittäisraitaa ovat katkonaiset.

T. h. hermanni –koiraan SCL on 12-13 cm, max. 17 cm, Naaraat ovat kooltaan 15,5cm, max. 19cm. Kilven pohjaväri on kellertävän vihreä ja mustat merkit ovat tummat ja selvärajaiset. Vatsakilven kaksi tummaa pitkittäisraitaa ovat yhtenäiset

T. h. hermanni- koiras. Koiraalla häntä on hyvin pitkä. Myös vatsapuolen ns. anaalilevyt ovat eri sukupuolilla eri malliset. Kuva: Wikipedia

T. h. boettgeri-naaras. Häntä on lyhyt ja anaalilevyt loivat.  Kuva: Wikipedia

 

 
Kreikankilpikonnat ovat täysin kasvissyöjiä ja luonnossa niiden ruokavalio koostuu suurimmaksi osaksi heinäkasveista sekä kukinnoista. Tällaiseen ruokavalioon myös vankeudessa pidettävien konnien ravinnossa pitäisi pyrkiä. Oikein hoidettu ja terve kreikankilpikonna elää 80- 100 vuotiaaksi, jopa vanhemmaksikin.

Testudo hermanni-maakilpikonnat ovat luokiteltu uhanalaisiksi ja niiden kauppa kuuluu Cites-sopimuksen alle. Suomessa myynnissä oleville kreikankilpikonnille, niin eläinkauspassa myytäville kuin yksityisellä myytävänä olevalle maakonnalle pitää hakea suomalainen EU-lupa, jotta myyntitapahtuma on lainvoimainen.  Ilman tätä lupaa myydyt kreikankilpikonnat ovat laittomia ja lain edessä ne katsotaan salakuljetetuiksi.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *