Maakilpikonnan tilantarve ja elinympäristö

Maakilpikonnan tilantarve, elinympäristö ja terraario

Maakonna tarvitsee tilaa. Luonnossa aikuinen konna laiduntaa vähintään hehtaarin kokoisella alueella vuorokauden aikana, joten lemmikkikonnankin tilantarve on suuri. Nyrkkisääntönä voidaan pitää kahden neliömetrin (1x2m) suuruista asumusta per eläin. Enempi aina parempi. Poikaset menevät luonnollisesti pienemmissä asumuksissa mutta miniminä voisi pitää 60x100cm tilaa. Pelkällä lattialla asuttaminen koiran tapaan ei ratkaise tilantarvetta, vaan tuottaa konnalle paljon ongelmia, joita käsitellään toisessa artikkelissa.

Terraarion materiaali on hyvä olla jotain muuta kuin lasia tai pleksiä, sillä terraariosta ulos näkeminen voi stressata konnaa. Konna saattaa jatkuvasti yrittää kaivautua läpinäkyvän seinän läpi, koska ei näe siinä olevan estettä. Konna ei kuitenkaan ymmärrä, miksi lasista ei pääse läpi ja saattaa kuopia seinää päivästä toiseen. Myöskin lasista näkyvä heijastuma voi aiheuttaa sen että konna luulee reviirillään olevan tunkeilijan. Muuten materiaalissa ja rakennustavassa on ain mielikuvitus rajana. Kunhan asumus on asianmukainen ja tilava, kestää kosteutta, turvallinen sekä helppo huoltaa, sopii se maakonnalle loistavasti.
Maakonnan asumus on aina päältä avoin ja laidat eivät saa olla liian korkeat, tämä takaa tarpeeksi hyvän ilman vaihtuvuuden.

Mikroilmasto:
Maakonna tarvitsee oikean mikroilmaston. Ihmisasutuksen ilmankosteus, varsinkin talvisin on todella alhainen ja se saattaa tuottaa vakaviakin ongelmia maakonnalle. On todettu että virheellinen mikroilmasto (l. liian kuiva ilma) voi aiheuttaa hengitystieinfektioita, silmätulehduksia sekä ihon ja kilven ongelmia.Vasta vähän aikaa sitten saatiin tutkimuksella selville että myös pyramidikasvuisuus, joka on paha kilven epämuosotuma ja luetaan nykyään sairaudeksi, johtuu väärän ruokinnan lisäksi myös virheellisestä mikroilmastosta.

No mikä on mikroilmasto? Se on sitä, että konna elää ympäristössä missä sillä on mahdollisuus hakeutua kuivempaa mutta myös kosteampaa ympäristöön, aivan kuten luonnossa. Mikroilmasto luodaan luonnonmukaisella pohjamateriaalilla, joka pidetään ainakin osittain kosteana ja sitä on terraariossa vähintään 15cm ainakin paikoitellen. Konnalla on mahdollista kaivautua kosteaan pohjamateriaaliin, jolloin se myös säätelee konnan elimistön nestetasapainoa. Kostea pohjamateriaali päästää kosteutta myös ilmaan joka jolloin konnan hengitystiehyet pysyvät terveinä.
Kosteuden tarve riippuu konnan lajista. Internetaikana on helppo seurata omistamansa maakonnalajin alkuperämaan ilmastoa ja ilmankosteutta, josta saa apua mikroilmaston luomiseen ja ylläpitoon.
Ilmankosteuden ylläpitoon voi käyttää myös sähköisiä ilmankostuttimia jotka tuottavat viileää höyryä ultraäänen avulla. Pohjamateriaalin kostutukseen ja sateen simulointiin oiva apu on painepumppupullo joita saa mm. puutarhamyymälöistä.

Luonnonmukainen pohjamateriaali:
Vuosikymmenia on ohjeistettu, että konnan pitää elää kuivassa, nelivarpaat jopa ilman vesiastiaa joka ei missään nimessä ole oikein. Jopa eläinsuojelulaissa sanotaan että jokaisella eläimellä pitää aina olla raikasta ja puhdasta vettä saatavilla!!
Pohjamateriaaleiksi on suositeltu sanomalehteä, mattoa, mörttiröpöä tms. haketta ja onpa jotkut käyttäneet jopa kuivikepurua, joka pölisee todella paljon.

Sanomalehti ja matto ovat todella huonoja pohjamateriaaleja maakonnalle siksi, että ne ovat kuivia, pölyäviä ja pölyä kerääviä, epähygieenisiä sekä aivan liian kovia alustoja. Konna ei pääse kaivautumaan ja eläminen joustamattomalla pohjalla voi aiheuttaa konnan nivelien kulumista ja raajojen virheasentoja.

Mörttiröpöön pääsee kyllä kaivautumaan, mutta alustana se on kuiva. Se ei myöskään kunnolla ime virtsaa, ja ruoasulatuselimistöön eksyneenä mörtti voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa suolitukoksen. Kokemuksesta voin sanoa että ne pienet puunpalaset eivät konnan suolistossa sula.

Kuivikepuru pohjamateriaalina ei mielestäni sovi oikein millekään eläimelle. Se pölyää todella paljon ja jyrsijä- ja kanimaailmassakin alkaa olemaan näitä purupölylle allergisia yksilöitä. Pöly voi aiheuttaa konnalle hengitystieinfektion ja silmätulehduksia. Purukin on kuivaa ja se voi myös kuivattaa konnan elimistöä.

Useimmille maakonnalajeille sopiva pohjamateriaali koostuu hiekan ja luonnonturpeen seoksesta. Hyvä ohjeistus on 1/3 hiekkaa ja loput turvetta. Hiekka kannattaa olla pienirakeista jolloin se elimistöön joutuessaan tulee luonnollista kautta ulos. Turve taas sulaa, eikä syötynä aiheuta ongelmia. Luonnossa maakonnat syövät jonkun verran maa-ainesta saadakseen mineraaleja.
Turpeen hyviä puolia ovat tietysti luonnonmukaisuus ja joustavuus, kyky sitoa kosteutta ja siihen on helppo kaivautua. Turve myös imee virtsan ja ulosteen ja neutralisoi näiden hajut. Turvetta on helppo saada eikä se ole edes kallista. Puutarhamyymälästä 65l luonnonturvetta maksaa 4-5€.Hiekkaa, hiekkapuhallushiekkaa tai saumaushiekkaa saa 25kg säkeissä rautakaupoista, yleensä alle 5€ hintaan.

Kekkilän luonnoturve                                                  Bilteman hiekkaa

Joillekin maakonnalajeille voi käyttää myös pelkkää hiekkaa, esim. tunisiakilpikonnille (Testudo graeca nabeulensis) jotka ovat pohjois-Afrikasta kotoisin. Vaikka nämä konnat ovat kuivemmilta alueilta, tarvitsevat nekin ilmankosteutta joten alkuperämaan ilmaston tarkkailu on paikallaan oikeiden olosuhteiden luomiseksi.

Valaistus ja lämpö:
Kun miettii miten konnat luonnossa elävät huomaa, että kaiken takana on auringon tuottama lämpö sekä valo. Kun kevät koittaa, maa lämpenee ja valo lisääntyy, silloin maakonnat heräävät maakoloissaan horroksesta. Konnat liikkuvat valon perässä lämmittelemään ja laiduntamaan ja kun ilta saapuu vetäytyvät konnat milloin minnekkin nukkumaan. Sadepäivänä valoa ja lämpöä on vähemmän ja konnat yleensä pysyvät suojassa. Syksyllä taas päivän lyhentyminen ja lämmön väheneminen saa konnat uneliaammiksi ja alkaa valmistautuminen talveen sekä horrokseen.

Maakonnat tarvitsevat valoa. Koska maakonnat vankeudessa elävät pääsääntöisesti sisätiloissa, pitää niille luoda päivärytmi keinotekoisesti. Maakonnalle pitää asentaa UV-putki, joita on olemassa nimenomaa matelijoille valmistettuja loisteputkia. UVb:n määrä ilmoitetaan prosentteina ja mitä korkeampi tämä arvo on, sen parempi. UVb-säteily on elintärkeää maakonnan terveydelle, sillä UVb tuottaa D-vitamiinia joka taas on tärkeä tekijä kalkin imeytymisessä.
UV:n rinnalle on suositeltavaa hankkia ns. päivänvaloputki, jonka UV:n tuottavuus on huomattavasti heikompi, mutta värisävy taas parempi . On esitetty ajatuksia ja kokemuksia että yli 5000 kelvinin sävy jo hyödyttää maakonnaa. Tavallisten huonevalojen värisävy on 2500-3000k ja voi olla että maakonna ei edes näe tällaista valoa.

Maakonnan asumukseen sijoitettavat UVb- ja päivänvaloputki on hyvä olla mahdollisimman pitkiä ja asennettuna niin, että valo jakautuu mahdollisimman laajalle alueelle maakonnan asumukseen. Asennuskorkeus maksimissaan 50cm eikä konnan ja loisteputkien välissä saa olla lasia tai pleksiä.

Vaihtolämpöisenä maakonna tarvitsee tehokkaan lämmön lähteen. Koska konna aktivoituu valosta, myös lämpö kannattaa tuottaa niin, että sivutuotteena siinä on valo. Käytännössä tämä tarkoitaa ylhäältä roikkuvaa lämpölamppua. Lämmön avulla konna vilkastuttaa elintoimintojaan, jolloin ruoka sulaa suolistossa ja imeytyy elimistöön ja soluaineenvaihdunta pääsee tehokkaimmin tapahtumaan.
Lämpölamppu asennetaan niin, että sen alla pohjamateriaalin pinnalla lämpö nousee n. 40-45 asteeseen. Tätä voi tehostaa laittamalla lampun alle laakean kiven tai keramiikkalaatan.

Muun muassa Seran lämpölamppu löytyy Reptilican valikoimista

Lamppuvaihtoehtoja on runsaasti, mutta paloturvallisuuden kannalta paras vaihtoehto on keraaminen tai metallikantainen lamppu, joka kestää reilusti lämpöä. Lämpö ja valo on hyvä suunnata alaspäin, yhteen pisteeseen joten lampussa on hyvä olla ns. varjostin.

Lämpölamppu, UVb- ja päivänvaloputket asennetaan päältä avoimen teraarion päälle niin, että UVb-säteitä ja valoa riittää koko terraarion alalle eritoten lämmittelyalueelle. Valo itsessään vaikuttaa konnan vireystilaan sekä fyysiseen hyvinvointiin. Valolla luodaan vuorokausirytmi kulloinkin vallitsevan vuodenajan mukaan. Kesällä päivä on pidempi ja sydäntalvella lyhyin.

Miksi maakonnalle ei sovellu lämpömatto- tai kivi?
Kuten yllä jo asiasta totesin tärkeä tekijä lämmön ohella on valo, siksi valoa ja lämpöä pitää säteillä samasta suunnasta eli ylhäältä päin. Tällainen lämmönlähde on luonnollinen (vrt. aurinko) ja konna osaa luonnostaan hakeutua lämpöön ja pois.

Lämpömatto yleensä asennetaan terraarion pohjan alle. Jos maakonnan terraario on vaneria, se ennemmin eristää kuin johdattaa lämpöä oikeaan paikkaan. Myöskin paksu kerros pohjamateriaalia eristää lämpöä. Tämä eristävyys taas voi kuumentaa mattoa liikaa jolloin se voi polttaa terraarion pohjaa ja saada oikosulun. Alhaalta tuleva lämpö myös kuivattaa pohjamateriaalia liikaa jolloin kosteuden pito terraariossa vaikeutuu.

Lämpökivi toimii periaatteessa samalla idealla kuin matto, mutta kiveä ei haudata mihinkään vaan se lepää pohjamateriaalin päällä. Koska kivikään ei tuota valoa, maakonna ei välttämättä osaa hakeutua sen läheisyyteen. Maakonna fysiikka taas ei anna periksi painautua kiveä vasten, kuten lisko tai käärme painautuu.
Matto ja kivi eivät ole turvallisia käyttää kosteassa ympäristössä, koska sähköiskun mahdollisuus on suuri.

Herppi-net – harrastajien keskustelua pohjamateriaaleista
Herppi.net – harrastajien keskustelua ilmankosteudesta
Tortoise Trust – understanding microclimates in captivity
Tortoise Trust – understanding vivarium substrates
Tortoise Trust – understanding reptile lightning systems
Tortoise Trust – understanding reptile heatingsystem
UV Guide UK – A problem with some of the new high UVB output fluorescent compact lamps and tubes